Miksi kuulua kahteen liittoon?

Suomen Kätilöliiton historia on pitkä, suomalaisten kätilöiden järjestäytymisellä on kunniakkaat perinteet.  

Suora lainaus Liiton historiasta: ”Professori Heinricius perusti Kätilölehden, jonka ensimmäisessä numerossa hän osoitti kätilöille vetoomuksen kätilöyhdistysten perustamiseksi. Kehotus ei jäänyt tuloksettomaksi, ensimmäinen kätilöyhdistys perustettiin 22.3.1898 Hämeen lääniin.” 

Kätilöyhdistysten yhteistoiminnan aikaansaamiseksi nähtiin välttämättömäksi perustaa keskushallitus, joka pitää huolta kätilökunnan eduista, järjestäisi yleiset kokoukset, saattaisi täytäntöön niiden päätökset ja kokousten väliajoilla huolehtisi tarpeellisesta kirjeenvaihdosta ja yleensä kätilökunnan asioista. Vuonna 1919 perustettiin Suomen Kätilöyhdistysten keskusliitto, myöhemmin Suomen Kätilöliitto - Finlands Barnmorskeförbund r.y. (https://www.suomenkatiloliitto.fi/historia) 

Kätilöiden järjestäytymisen ja profession historiaan kuuluu myös paljon haasteita, joiden ratkaisuista osa ei ole tuonut kätilöille toivottua lopputulosta. Vaakalaudalla on ollut jopa kätilö-virkanimike nimike terveydenhuollon ammattinimikkeenä.  

Niin kuin yhteiskunta ja kätilön työ on myös edunvalvonta muuttunut 120 vuoden aikana. Vuodesta 1982 Kätilöliitto on toiminut ammatillis-aatteellisena järjestönä, kun kätilöiden edunvalvonta siirtyi vasta perustetulle Terveydenhuoltoalan ammattijärjestölle - Tehy ry:lle. Sen seurauksena kätilöt kuuluvat saman aikaisesti kahteen liittoon. 

Tehyyn kuuluminen kannattaa, sillä saavutetut edut eivät ole itsestäänselvyys tai ikuisesti pätevä lupaus, jonka varassa voimme jatkaa huoletta. Saavutettuja etuja pitää ylläpitää. Poikkeuskevään 2020 liittokierros osoitti, että kyse on ankarasta taistelusta työolojen, työturvallisuuden ja ilman muuta tietysti asiallisen palkkauksen puolesta. Vuosikymmenien väsymättömän taistelun jälkeen me hoitajat saimme myös oman hoitoalan sote-sopimuksen, sinnikkyys palkittiin. 

Kätilöliittoon kuuluminen kannattaa, koska olemme pieni ammattiryhmä, jonka tärkein voimavara on keskinäinen yhteisöllisyys, jakaminen ja tuki. Pidän aivan erityisen paljon ”kätilöiden heimo” käsitteestä. Se tuo esille sen, että kätilöt puhaltavat yhteen hiileen silloinkin, kun mielipiteet ammattikunnan sisällä voivat olla toisistaan poikkeavia. Keskustelulle on tilaa, eikä kätilö nouse toistaan vastaan vaan ryhtyy dialogiin. 

Kätilöiden työkenttä on todella laaja-alainen. Katugallupissa meidät usein miten sijoitetaan synnytyssaliin ja hyvä niin, mutta yhä useamman kansalaisen on hyvä tietää, että kätilö on naisen luottohenkilö koko elämänkaaren ajan. Mutta onko perhekeskeisyyttä korostavassa ajassa tilaa naisen hoitajalle? Mielestäni asiassa ei ole mitään ristiriitaa. Naisella on ympärillään oma perheensä ja lähipiirinsä, jonka kätilö tietysti työssään huomio. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijana laaja osaaminen saadaan jo kätilökoulutuksen aikana. Keskimäärin sadalla kymmenellä opintopisteellä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä hankitaan vankka teoriapohja kätilöinnin kivijalaksi. 

Kätilöliiton kautta kaikki se osaaminen, joka kätilökunnalla on, saadaan jokaisen kätilön ulottuville. Kätilöliitto on kätilöiden oma keskustelun ja tiedon jakamisen foorumi. Sydämestäni toivon, että se on myös voimaantumisen ja tuen foorumi.  Kuulen joskus sanottavan, että Liitomme on synnytyskätilöiden liitto. Yhdessä voimme kuitenkin tehdä Liitosta sellaisen, että jokainen kätilö, onpa oma työ millä tahansa sairaalan osastolla, poliklinikalla, avoterveydenhuollossa tai koulutuksen saralla, voi kokea Kätilöliiton omakseen. Liitto on jäsentensä näköinen, sinä voit vaikuttaa.  Tervetuloa mukaan toimintaa ja kätilöiden heimoon niin kokeneet kätilöt kuin tuoreet, vastavalmistuneetkin. 

Blogin kirjoittanut puheenjohtaja Katriina

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja korona-aika

Terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat yksimielisesti huolissaan epidemian vaikutuksesta kaikkeen muuhun kuin covid-19:ta sairastuneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja hoitoon. Useat palveluja tuottavat ja järjestävät tahot ovat vähentäneet ei- kiireellisten palvelujen tarjontaa. Monet palveluista olisivat siirrettävissä verkkoon, mutta näin ei kuitenkaan ole aina toimittu. 

Yhä enemmän puhutaan epidemian aikana kasvavasta hoitovelasta. Terveydenhuollon asiakkaat peruvat aikoja ja jättävät osallistumatta esimerkiksi joukkotarkastuksiin koronaviruksen tartunnan pelossa. Lähes kaikki kunnat ajoivat alas synnytysvalmennuksen heti poikkeustilan astuttua voimaan. Yhä useampi ohjattiin omatoimisesti tutustumaan sivustoihin, joissa kerrotaan synnytyksen kulusta. Isien sulkeminen pois osastoilta synnytyksen jälkeen on ollut myös kaikille todella kurjaa ja haastavaa.

On selvää, että koulutettua terveydenhuoltohenkilökuntaa, kokeneita ja osaavia kätilöitä varsinkaan, ei ole reservissä ja helposti otetavissa käytännön työhön. Kun välttämättömään sairastuneiden hoitoon siirretään osaajia, on pakko tietysti jostain tinkiä. Heti poikkeustilan aluksi lopetettiin erityisesti valmentavia ja seulovia palveluja. Raskaana olevilta, lapsilta ja perheiltä tinkiminen poikkeusloissakaan on kuitenkin hyvin lyhytnäköistä. Erityisesti sen vuoksi, että opetuksen siirtyminen pois koulun tiloista koteihin etänä tapahtuvaksi oli jo perheitä kuormittavaa. Naisten ja lasten eriarvoisuus on vaarassa voimistua entisestään. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten rokotuksien kattavuus on laskenut, kun aikoja on joko siirretty tai perheet itse ovat peruneet niitä.  Suomen Lääkäriliitto arvioi, että viikkotasolla noin 100 000 käyntiä jää toteutumatta. Hoitamatta jää leikkauksia, varhaisten oireiden tutkimista ja seulontoja. 

Kaikki tämä vaikuttaa myös kätilöiden työhön sairaaloissa. Gynekologisiin hoitoihin päästään myöhemmin kuin normaalioloissa ja pienet vaivat pahenevat ennen kuin niitä aletaan tutkia ja selvittää. Suuri huoli on raskaudenehkäisymenetelmien hankkimisen ja aloittamisen siirtäminen ja raskauden keskeytykseen hakeutumisen viiveet. Epidemiasta voi olla seurauksena ei-toivottuja raskauksia, kun ehkäisyn tarvitsijat eivät saa aikaa ehkäisyneuvolaan. Raskauden keskeytystä tarvitsevat eivät voi myöskään odottaa. Aika ja palvelua on saatava epidemia-aikaankin viiveettä.  Riski saada peruspalveluihin hakeutuessa koronavirustartunta on hyvin pieni. Samaan aikaan riski sairastua vakavasti on huomattavan paljon suurempi, jos varhaista tutkimusta ja hoitoa lykätään koronatartunnan pelossa. 

Maailmanlaajuisesti naisten seksuaaliterveys ja –oikeudet ovat jo kaventuneet, kun koronaepidemian varjolla on rajoitettu esimerkiksi pääsyä raskaudenkeskeytykseen. Suoranaisia naisiin kohdistuvia väkivallan tekojakin on jo valitettavasti nähty. Suomessa riski on myös olemassa, jos ehkäisevistä palveluista leikataan merkittävästi. 

Mitä Kätilöliitto ja joka ikinen kätilö voivat tehdä tilanteen korjaamiseksi? Voimme yhdessä pitää yllä keskustelua hoitovelan kasvun riskistä. Voimme kertoa naisille ja perheille, että tutkimuksiin ja hoitoon hakeutuminen on turvallista myös epidemia-aikaan. Voimme olla mukana kehittämässä etäpalveluja ja omissa verkostoissamme keskustella ehkäisevien palvelujen merkityksestä asiakkaidemme seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkityksestä kokonaisterveydelle. Voimme olla sosiaalisessa mediassa aktiivisia ja kertoa, että täällä olemme teitä varten, ei hätää. 

Väsymätön tiedottaminen on nyt entistä tärkeämpää. Kätilöt tekevät työtään lähikontaktissa asiakkaidensa kanssa. Naiset ovat tottuneet puhumaan aroistakin asioista kätilönsä kanssa.  Kätilöön luotetaan. Nyt on aika kulkea naisten rinnalla entistä tiiviimmin sekä rohkaista ja tukea naisia ja heidän perheitään oman ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen ja edistämiseen myös tässä meille kaikille haasteellisessa poikkeustilanteessa. 

Haluan päättää tämän blogin lainaamalla Hanna Kivisaloa ja muistuttamalla, että kätilö on naisen paras kaveri. 

Blogitekstin on kirjoittanut Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina