Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja korona-aika

Terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat yksimielisesti huolissaan epidemian vaikutuksesta kaikkeen muuhun kuin covid-19:ta sairastuneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja hoitoon. Useat palveluja tuottavat ja järjestävät tahot ovat vähentäneet ei- kiireellisten palvelujen tarjontaa. Monet palveluista olisivat siirrettävissä verkkoon, mutta näin ei kuitenkaan ole aina toimittu. 

Yhä enemmän puhutaan epidemian aikana kasvavasta hoitovelasta. Terveydenhuollon asiakkaat peruvat aikoja ja jättävät osallistumatta esimerkiksi joukkotarkastuksiin koronaviruksen tartunnan pelossa. Lähes kaikki kunnat ajoivat alas synnytysvalmennuksen heti poikkeustilan astuttua voimaan. Yhä useampi ohjattiin omatoimisesti tutustumaan sivustoihin, joissa kerrotaan synnytyksen kulusta. Isien sulkeminen pois osastoilta synnytyksen jälkeen on ollut myös kaikille todella kurjaa ja haastavaa.

On selvää, että koulutettua terveydenhuoltohenkilökuntaa, kokeneita ja osaavia kätilöitä varsinkaan, ei ole reservissä ja helposti otetavissa käytännön työhön. Kun välttämättömään sairastuneiden hoitoon siirretään osaajia, on pakko tietysti jostain tinkiä. Heti poikkeustilan aluksi lopetettiin erityisesti valmentavia ja seulovia palveluja. Raskaana olevilta, lapsilta ja perheiltä tinkiminen poikkeusloissakaan on kuitenkin hyvin lyhytnäköistä. Erityisesti sen vuoksi, että opetuksen siirtyminen pois koulun tiloista koteihin etänä tapahtuvaksi oli jo perheitä kuormittavaa. Naisten ja lasten eriarvoisuus on vaarassa voimistua entisestään. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten rokotuksien kattavuus on laskenut, kun aikoja on joko siirretty tai perheet itse ovat peruneet niitä.  Suomen Lääkäriliitto arvioi, että viikkotasolla noin 100 000 käyntiä jää toteutumatta. Hoitamatta jää leikkauksia, varhaisten oireiden tutkimista ja seulontoja. 

Kaikki tämä vaikuttaa myös kätilöiden työhön sairaaloissa. Gynekologisiin hoitoihin päästään myöhemmin kuin normaalioloissa ja pienet vaivat pahenevat ennen kuin niitä aletaan tutkia ja selvittää. Suuri huoli on raskaudenehkäisymenetelmien hankkimisen ja aloittamisen siirtäminen ja raskauden keskeytykseen hakeutumisen viiveet. Epidemiasta voi olla seurauksena ei-toivottuja raskauksia, kun ehkäisyn tarvitsijat eivät saa aikaa ehkäisyneuvolaan. Raskauden keskeytystä tarvitsevat eivät voi myöskään odottaa. Aika ja palvelua on saatava epidemia-aikaankin viiveettä.  Riski saada peruspalveluihin hakeutuessa koronavirustartunta on hyvin pieni. Samaan aikaan riski sairastua vakavasti on huomattavan paljon suurempi, jos varhaista tutkimusta ja hoitoa lykätään koronatartunnan pelossa. 

Maailmanlaajuisesti naisten seksuaaliterveys ja –oikeudet ovat jo kaventuneet, kun koronaepidemian varjolla on rajoitettu esimerkiksi pääsyä raskaudenkeskeytykseen. Suoranaisia naisiin kohdistuvia väkivallan tekojakin on jo valitettavasti nähty. Suomessa riski on myös olemassa, jos ehkäisevistä palveluista leikataan merkittävästi. 

Mitä Kätilöliitto ja joka ikinen kätilö voivat tehdä tilanteen korjaamiseksi? Voimme yhdessä pitää yllä keskustelua hoitovelan kasvun riskistä. Voimme kertoa naisille ja perheille, että tutkimuksiin ja hoitoon hakeutuminen on turvallista myös epidemia-aikaan. Voimme olla mukana kehittämässä etäpalveluja ja omissa verkostoissamme keskustella ehkäisevien palvelujen merkityksestä asiakkaidemme seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkityksestä kokonaisterveydelle. Voimme olla sosiaalisessa mediassa aktiivisia ja kertoa, että täällä olemme teitä varten, ei hätää. 

Väsymätön tiedottaminen on nyt entistä tärkeämpää. Kätilöt tekevät työtään lähikontaktissa asiakkaidensa kanssa. Naiset ovat tottuneet puhumaan aroistakin asioista kätilönsä kanssa.  Kätilöön luotetaan. Nyt on aika kulkea naisten rinnalla entistä tiiviimmin sekä rohkaista ja tukea naisia ja heidän perheitään oman ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen ja edistämiseen myös tässä meille kaikille haasteellisessa poikkeustilanteessa. 

Haluan päättää tämän blogin lainaamalla Hanna Kivisaloa ja muistuttamalla, että kätilö on naisen paras kaveri. 

Blogitekstin on kirjoittanut Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina

5.5. kansainvälisenä kätilönpäivänä: Kätilö-hoitaja-lääkäri

HOITAJA-LÄÄKÄRI 

Kun olin pieni, kävin viikottain isän kanssa katsomassa tätiäni hoivakodissa. Tädille vietiin aina kahvia Airamine termospullossa. Isä jutteli hänen kanssaan menneistä, koska täti muisti vain vanhoja asioita. Päivämäärä tai vuodenaika ei muistunut tädille mieleen, mutta kaikki 1950-luvulla navetassa elelleiden kissojen nimet tulivat kuin apteekin hyllyltä.

Pienen tytön keskittyminen herpaantui herkästi, kun huoneeseen tuli hoitaja. Seurasin heidän liikkeitään, miten saman huoneen asukkaita käännettiin sängyssä, miten tuotiin ruokaa ja juojaa, miten syötettiin heitä, jotka apua tarvitsivat. Kerran eräs hoitajista kysyi minulta: ”Mikäs tytyöstä tulee isona?” Vastasin hoitaja-lääkäri. Se oli varmasti hienoin ammatti, minkä saatoin kuvitella.

Tänä kätilönpäivänä olen entistäkin ylpeämpi ammattikunnastamme. Suuren yhteiskunnallisen haasteen edessä olemme osoittaneet sen, kuinka kätilö poikkeustilanteessakin on tilanteen tasalla. Olemme taitavia ja joustavia seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijoita. Uusia työskentelytapoja on kehitetty pikavauhtia vastaamaan ajan hengen vaatimuksia.

Nykyaikana kätilön voi tavata monessa eri työssä. Me hoidamme perinteisesti naisia ja perheitä, mutta nykyään enenevissä määrin myös muiden puolten edustajia.

Aloittaessani työuraa, ei kätilölle ollut töitä tarjolla. Tein alkuun töitä ortopedisellä osastolla, ja edelleen muistan lämmöllä kaikkia heitä, jotka tukivat minua uuden urani alkumetreillä. Yksi ikimuistoisimmista asiakaskokemuksista oli vanha herra, joka hämmentyi huomatessaan, että nimikyltissäni lukee KÄTILÖ. Hän aikoi heti soittaa vaimolleen, että nyt on mies itsekin päässyt kätilön hoiviin. Aiemmin vain vaimo oli saanut moisen kunnian.

Kätilöiden työkenttä on tänä päivänä ehkä laajempi kuin koskaan. Kätilöitä työskentelee kätilön ja sairaanhoidon eri aloilla. Myös alaa vaihtaneita kätilöitä on paljon. Voikin varmasti sanoa, että tämän päivän kätilö työskentelee maalla, merellä ja ilmassa.

Toivon, että jokainen meistä kätilöistä on ylpeä siitä, että kuuluu kätilöiden heimoon, oli oma ura sitten millä sektorilla tahansa. Meitä kätilöitä yhdistää rohkeus toimia kehittäjinä ja edistäjinä. Meiltä ei puutu rohkeutta nostaa epäkohtia esille.

Mutta ennen kaikkea meitä yhdistää sydän. Sydän, joka sykkii hoitotyölle, oli asiakkaana kuka tahansa, munasolusta mummoon.

Minun isäni oli sanonut ystävälleen juuri ennen kuolemaansa olevansa ylpeä siitä, että lapsesta tuli kätilö. Itse olen ylpeä siitä, että saan olla kätilö upeiden kätilöiden ketjussa.

HOITAJA-LÄÄKÄRI=KÄTILÖ

Blogin kirjoitti

Anitta